Vaimoni Helena (os.Riikonen) Uudesta Värtsilästä venäjän rajalta. Ison lapsiperheen nuorin tyttö muutti 15 vuotiaana ruotsiin Borlängeen ja sieltä 1967 Sågmyrään jossa tapasimme samana vuonna. Helenan suku vastusti heti suhdettamme ja he yrittivät eroittaa meitä useaan kertaan. Rakkautemme oli kuitenkin uskomattoman syvä ja voimakas. Vaelsimme yhdessä kunnes kuolema meidät eroitti. Helena menehtyi syöpään 3 maaliskuuta 2005 Boråsin sairaalassa. Ketään Helenan suvusta ei ollut hautajaisissa.

Helena 14.4.1951 klo 23:15 A Joensuu - 3.3.2005 tasan klo.17:00 Borås.

Kauniina nauhana vuosien päivät, helminä jokainen muistoiksi jäivät. Elämän päivien ketju on kallis, helmist’ en yhdenkään kadota sallis. Koskaan ei tiedä, onko aikaa paljon vai vähän. Yht’äkkiä huomaa, se päättyikin tähän.


Muistot kauniit voimaa antaa, surun raskaan hiljaa kantaa. Ei jaksanut sydän kultainen, vaan lähdit luokse pilvien valkeiden. Kyyneleet eivät tuo sinua takaisin, vaikka hetkellisesti sitä toivoinkin. Katseesi pienessä ikkunassa, on vieläkin muistoissani olemassa. Talletan tuon kuvan syvälle sydämeen, kun pyyhin silmäkulmastani kyyneleen.

Nuku siis rauhassa syvää unta, ympärilläs sateenkaaren valtakunta.

Elämäni kanssasi oli satuakin ihmeellisenpää.

Painamalla kuvia 2 kertaa saat niistä isomman. Kuva on otettu 1967 ja kuva jossa leikimme yhdessä 1968. Vuonna 1967 tapasimme ensikerran. Helena siirtyi taivaan kotiin 3.3.2005. Tänä vuonna (2007) olisimme olleet yhdessä 40 vuotta. Yhtä monta vuotta olen tutkinut Astrologiaa. Runon on kirjoittanut Hannele Vänskä.